1980-luku oli Suomen autokulttuurissa uuden aikakauden alku. Kun yhteiskunta karisti viimeiset Kekkoslovakian pölyt harteiltaan ja käänsi katseensa länteen, myös katukuva alkoi muuttua. Autoista tuli entistä tärkeämpi osa elämäntyyliä – niitä ostettiin enemmän kuin koskaan ja ne alkoivat muistuttaa yhä enemmän amerikkalaisia vaikutteita henkivää vapautta ja vauhdin hurmaa.
Juuri tässä murroskohdassa nousi esiin uudenlainen autoluokka, joka puhutteli erityisesti nuorempaa sukupolvea: GTI-autot.
GTI merkitsi ideologiaa, jossa urheilullisuus, käytännöllisyys ja varsinaisiin urheiluautoihin verrattaessa edullisuus yhdistyivät. Volkswagenin Golf GTI loi konseptin jo 1976, mutta vasta 80-luvulla luokka leimahti täyteen loistoonsa.
Erityisesti yksi malli nousi esiin ja jätti jälkensä myös Suomen autohistoriaan: Peugeot 205 GTI. Ranskalainen Peugeot asetti 205-projektin suunnittelun lähtökohdaksi suoran tavoitteen – päihittää Golf GTI sen omassa pelissä. Lopputulos oli ketterä, kevyt ja tarkasti ohjautuva auto, joka yhdisti eurooppalaisen insinööritaidon ja urheilullisen luonteen ainutlaatuisella tavalla. Kun 1.9-litrainen versio tuli markkinoille vuonna 1986, oli selvää, että Peugeot oli osunut kultasuoneen. 205 GTI:llä oli 1980-luvun loppupuolella lähes myyttinen asema, jonka voi rinnastaa vaikkapa Chrysler Hemien ympärille syntyneeseen sädekehään 1960-luvun Amerikassa.
GTI-autot toivat suorituskyvyn ja ajonautinnon tavallisen autoilijan ulottuville. Ne eivät vaatineet uhrauksia käytännöllisyydessä, mutta tarjosivat tunteen, että auton ratissa todella tapahtuu jotain. Tässä yhdistelmässä piili niiden viehätys – keveys, herkkyys ja sporttinen olemus, ilman prameilua.
GTI ei ole enää vain kolme kirjainta peräkontissa – se on osa eurooppalaista autokulttuuria ja sukupolvikokemusta, joka alkoi 1980-luvulla.
