Ihastuin E31-korisarjan BMW:hen jo nuorena poikana ’90-luvun alussa. Sen sulavat ja ajattoman kauniit muodot ja aikaansa edellä olevat tekniset innovaatiot yhdessä ison V12-moottorin kanssa tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. 850:n hankkimisesta tuli minulle pitkäaikainen haave, jonka päätin jonain päivänä toteuttaa. Katselin vuosien varrella autoilmoituksista 850:ia säännöllisesti, mutta aina järkevämmät perusteet voittivat. Lopulta alkuvuodesta ’24 kuitenkin huomasin että edellisenä syksynä eräälle nettifoorumille oli laitettu hyvin lyhytsanainen ilmoitus myynnissä olevasta 850i:stä. Otin myyjään yhteyttä ja yllätyksekseni kuulin, että autoa ei oltu vielä myyty. Kävi ilmi, että kyseessä oli 17 vuotta seisonut Hellrot-värinen yksilö. Kauppoja ei kuitenkaan vielä ensimmäisellä käynnillä syntynyt, mutta ystävien varoituksista huolimatta kesällä ’24 sain auton ostettua itselleni. Väistämätön ajatus kun oli, että jos en nyt tätä haavetta 5.0 v12:sta toteuta, niin se jää pian toteuttamatta kokonaan, koska kohta ne sähköautojen huumassa varmaan kielletään. Auton edellinen omistaja oli pitänyt autosta hyvää huolta, mutta toki pitkä seisominen edellytti runsasta huoltoa ja korjauksia erityisesti kumiosiin ja sähkölaitteisiin. Lopulta elokuussa sain auton katsastettua liikenteeseen ja pääsin nauttimaan unelmastani. Tästä en luovu ikinä! |

