Edesmennyt isäni oli pitkän linjan jenkkiautomies. Hän ehti omistaa ja ajaa kymmenillä Ameriikan autoilla 1950-luvulta lähtien. Yleisin merkki oli Chrysler. Haaveena oli aina kuitenkin ison Lincolnin tai jopa Cadillacin hankinta. Se jäi isältäni tekemättä. Mutta toistakymmentä vuotta sitten sain lopulta ostettua suomalaiselta autoliikkeeltä Saksasta tuodun museoidun ja alkuperäiskuntoisen avo-Cadillacin vuosimallia 1965, malliston harvinaisen lippulaivan eli nykyisen ja kuvassa näkyvän harrastehelmemme. Tämä johti samalla liittymiseen Suomen Cadillac-klubiin ja sittemmin toimin pitkään jopa klubimme puheenjohtajana. Perheemme Cadillac pääsi edustamaan klubia moniin tapahtumiin ympäri Suomea. Automme myös pääsi Ameriikan emoklubimme lehden kansainväliseen vuosikalenteriin. Toteutunut autounelma parhaimmillaan! |
