Suomalainen autoverotus on saanut vuosikymmenien saatossa aikaan asioita, joita on turha yrittää selittää ulkomaalaisille tuttaville. Sitten 50-luvun merimiesautojen laajamittaisimmat vaikutukset suomalaiseen autoiluun oli 80-luvun lopun luovilla ratkaisuilla, joilla uudenkarheita henkilöautoja keinoteltiin verovapaiksi pakettiautoiksi.
Määrällisesti suurinta oli isojen amerikkalaisten farmariautojen tuonti. Pakettiautoksi rekisteröiminen ei vaatinut 130 cm:n tavaratilan korkeutta, jos ajoneuvon omamassa oli vähintään 1800 kg. Tätä kevyemmissä ajoneuvoissa sisäkorkeutta oli sitten järjestettävä. Asialle lähtivät jopa vakiintuneet maahantuojat, merkittävimpinä Korpivaara ja Helkama.
Ensin mainittu korotutti 1988-90 uusien Citroën BX Breakien kattoja omistamallaan Terhin venetehtaalla, minkä jälkeen mallinimeksi tuli BX Van. Helkama toteutti samaa kuviota Mitsubishi Space Wagonien kohdalla. Työn toteutti Esboat ja uudeksi mallinimeksi tuli Space Van.
Näistä Korpivaaran BX-operaatio oli suurempi. Terhin tehtailla suunniteltu ja toteutettu BX Van-tuotanto saavutti teolliset mittasuhteet. Parin vuoden aikana Rymättylässä valmistettiin yli 2 000 autoverovapaata BX-pakettiautoa, jotka menivät lisäksi alv-vähennyskelpoisina pienyrittäjille kuin kuumille kiville. Moottorivaihtoehdot olivat 1,6-litrainen kaasutinmoottori ja 1,9-litrainen diesel.
Emme tiedä, mitä BX:n muodot Volvo Tundra -näyttelyautossaan esitellyt Marcello Gandini olisi BX Vanista sanonut, mutta ei sitä häneltä ehkä kysyttykään. Lopputulos oli joka tapauksessa yllättävän järkevä kevyt hyötyajoneuvo.
Ei ihme, että vanhoissa autoilukulttuureissa suomalaisia autoverotarinoita on joskus vaikea ottaa todesta.
Citroën BX Van 1989 Juha Korkeamäki