Opel valtasi vuonna 1994 Suomen rekisteröintitilaston piikkipaikan lähes 10 000 auton myynnillään. Noin puolet tuosta määrästä oli Astroja, joka oli maan myydyin yksittäinen automalli. Vectroja rekisteröitiin runsaat 2 500 ja Corsiakin yli tuhat. Viimeiseksi mainittuun teknisesti perustuvaa Tigra-coupéta ei sen sijaan ei saatu maahan yhtäkään – ehkä maahantuoja ei nähnyt hankalina aikoina aihetta avoimesti epäkäytännöllisen bulevardisportin myynnin aloittamiseen.
Todennäköisempi syy on se, että Tigran tuotanto Opelin Zaragozan-tehtaalla Espanjassa alkoi vasta syyskuussa 1994. Suuret markkinat ovat etulyöntiasemassa silloin, kun uudesta mallista on niukkuutta.
Vaikka Tigra perustui teknisesti Corsa B:hen, siinä ei ollut yhtään vaihtokelpoista korinosaa kantamallinsa kanssa. Kuten erikoiskorien kanssa usein käy, Tigra oli kokonaiset 150 kilogrammaa Corsaa painavampi, mikä on paljon tämän kokoisista autoista puhuttaessa. Kiihtyvyysmittauksissa Tigra jäi armotta vastaavalla moottorilla varustetulle Corsalle, mutta pidempien välityksien turvin sen huippunopeus oli hieman suurempi.
Opel kertoi Tigran jousituksen olevan Lotuksen viimeistelemä, mutta mikä maineikkaan urheiluautovalmistajan panos lopulta oli, jää epäselväksi. Epäilemättä Opelin insinöörit olisivat itsekin saaneet alustan viritetyksi kasvaneen omamassan mukaiseksi. Lotuksen nimen mainitseminen ei toisaalta varmaankaan haitannut Tigran myyntiä.
Ensimmäisen mallipolven Tigraa valmistettiin vuoteen 2000 mennessä yli 250 000 kappaletta, ja malli oli lamavuosien jäätyä taakse lopulta tavallinen näky Suomessakin.
Omistaja Janne Sarviharju