M
aailman vanhin yhä toimiva moottoriajoneuvojen valmistaja, ranskalainen Peugeot, aloitti niiden tuotannon 1890-
luvun taitteessa. Noihin aikoihin ranskalaiset olivat alan edelläkävijöitä. Seuraavalla vuosisadalla muut sitten kirivät ohi.
Merkittäviä autovalmistajia toimii Ranskassa yhä useita, mutta maan moottoripyöräteollisuus hiipui jo viime vuosisadalla. Pieniä kaksipyöräisiä kyllä valmistettiin, mutta ainoa suurempi pyörä oli vuosikymmeniä 350-kuutioinen Motobecane. Tyly totuus mahtimaasta ilman omaa moottoripyöräteollisuutta oli pelkkänä ajatuksenakin ranskalaiselle miehelle liikaa.
Joten 1970-luvun lopulla Louis Boccardo, Dominique Favario ja Thierry Grange perustivat BFG-nimisen yrityksen, jonka nimi muodostettiin miesten sukunimien ensimmäisistä kirjaimista. Tavoitteena oli luoda korkealaatuinen, kestävä ja ennen kaikkea ranskalainen matkamoottoripyörä, joka kilpailisi erityisesti saksalaisten ja japanilaisten valmistajien kanssa.
Alusta alkaen päätettiin hyödyntää kotimaista tekniikkaa. BFG erottuikin muista käyttämällä Citroën GS -henkilöauton 1299-kuutioista, ilmajäähdytteistä nelisylinteristä boxeria. Auton moottorin valinta takasi hyvän vääntömomentin, kestävyyden ja helpon huollettavuuden, kun varaosia oli hyvin saatavilla. BFG:n ajovaloksi valittiin Renault 16:n umpio ja mittaristo on Renault 5:stä.
BFG:n tuotanto alkoi vuonna 1982 mutta alkuperäinen yritys ajautui pian taloudellisiin vaikeuksiin. Vuonna 1983 tuotanto myytiin MBK:lle (entinen Motobecane), joka valmisti pyöriä jonkin verran ennen kuin myi vuorostaan tuotannon L´atelier Précision -yritykselle. Sen jäämistö päätyi lopulta BFG-kerholle.
BFG-moottoripyöriä valmistettiin noin 650 kappaletta, joista ainakin yksi tuli Suomeen vuoden -82 MP-näyttelyyn, jossa myös pyörän nykyinen omistaja sen ensimmäisen kerran näki.
BFG 1300 1982 Jouko Storck