Ford-yhtymän uusi merkki, Edsel, teki 50-luvun lopussa vain kolmen mallivuoden mittaisen tähdenlennon. Pölyn laskeuduttua Ford oli hävinnyt 250 miljoonaa dollaria (nykyrahassa noin 2 miljardia), joutunut naurunalaiseksi ja vetänyt lokaan yhtiön perustajan pojan, Edsel Fordin, hyvän nimen.
Tarve uudelle automerkille oli todellinen, sillä Fordin ja Lincolnin välissä oli vain yksi keskihintainen vaihtoehto, Mercury. Sodanjälkeinen elintason nousu oli johtanut valtavaan keskihintaisten autojen kysyntään, johon General Motors pystyi vastaamaan kolmella ja Chryslerkin kahdella merkillä.
Alun perin Fordin uusi merkki – tässä vaiheessa E-autoksi kutsuttu – piti sijoittaa Mercuryn ja Lincolnin väliin. Lukemattomien komiteamietintöjen seurauksena se päätettiinkin lopulta sijoittaa Fordin ja Mercuryn väliin. Ideana oli, että Ford ja E-auto jakaisivat rakenteensa keskenään; Mercury ja Lincoln tekisivät tahollaan samoin. Paketti levisi käsiin, kun vuoden 1958 Lincoln päätettiin toteuttaa itsekantavalla korirakenteella.
Edseliksi nimetty uutuus esiteltiin kesällä 1957. Ford ilmoitti tavoittelevansa ensimmäisenä mallivuonna 200 000 auton myyntiä. Auto oli yleisön silmiin oudon näköinen, mikä oli tarkoituksellista: erottuakseen valtavasta tarjonnasta sen pitikin erottua. Koiranleuat aloittivat kuitenkin välittömästi veistelyn varsinkin Edselin erikoisesta pystymaskista.
Rako oli ahdas, meni pieleen. Ylemmän keskiluokan ostajat eivät ottaneet Mercuryä todesta ja Edselin myynti oli lähinnä Mercuryltä pois. Lisäksi USA:n talous vajosi samaan aikaan taantumaan.
Kun Edselin ensimmäisen vuoden myynti oli jäänyt vajaaseen kolmannekseen suunnitellusta, Fordin päättäjät tekivät ainoan mahdollisen päätöksen ja vetivät tulpan irti. Edsel pysyi hinnastoissa vielä 1959-60, mutta enää ohuesti naamioituna Fordina.
Edsel Pacer Hardtop Coupé 1958 Mika Pettersson