Kaksipaikkainen urheiluauto on tärkeä osa italialaisuutta, ja paikallisena mahtivalmistajana Fiatilla on melkeinpä sosiaalinen vastuu sellaisten valmistamisesta.
Viimeistään 80-luvulla alkoi kuitenkin näyttää huonolta. Fiatin ainoa oma avomalli, 124 Spider, oli alun perin esitelty jo 1966, eikä sillä ollut enää paljon elinaikaa. Viimeiset kolme vuotta Pininfarina valmisti mallia omaan lukuunsa, mutta esirippu laskettiin lopullisesti 1985.
Italiassakin aikojen paine oli ajanut autoteollisuutta rationalisointiin ja aina vain suurempiin tuotantosarjoihin. Kun Mazda sitten odottamatta menestyi MX-5:llään vain muutama vuosi 124 Spiderin lopettamisen jälkeen, uuden kevyen avo-Fiatin suunnitteleminen käynnistyi melkein välittömästi. Se tapahtui yhdistelemällä modernia ja perinteistä.
Lähtökohdaksi otettiin ensimmäisen mallipolven Fiat Punto, jonka lyhennetylle pohjalevylle suunniteltiin Barchetta – venhonen – joka italialaisessa sanastossa tarkoittaa mahdollisimman pientä ja kevyttä avokoria. Korinvalmistus ulkoistettiin Maggioran koritehtaalle.
Etuvedon arveltiin epäilyttävän urheiluhenkisiä puritaaneja, joten paljon vaivaa nähtiin sen eteen, että autosta tulisi mahdollisimman tasapainoinen ajettava. Siinä onnistuttiin, eikä lopputulosta lainkaan huonontanut se, että Barchetta sai nokalleen uuden 16-venttilisen moottorin, joka liikutti tonnin painoista autoa vikkelästi.
Ensimmäiset Barchettat valmistuivat alkuvuodesta 1995, mutta Suomeen mallia ei aluksi hinnoiteltu. Maahantuojan mieli kuitenkin muuttui, ja vuonna 1996 malli sai suomalaisen listahinnan, 185 000 markkaa.
Ostajat eivät kuitenkaan riehaantuneet: Barchettan ensimmäisenä Suomen-vuonna niitä myytiin yksi ainoa kappale, mutta jälkituonti on korjannut asiaa tuntuvasti.
Omistaja Kari Reutsalo