Ensimmäisenä Jeepin inspiroiman oman maasturin sai kehitettyä englantilainen Rover. Idea sai alkunsa, kun Maurice Wilks oli tekemässä maatilansa töitä ylijäämävarastosta ostamallaan Jeepillä. Wilks oli Roverin pääsuunnittelija, joka oli sodan aikana toiminut mm. Roverin suihkuturbiiniprojekteissa. Hän tunnisti Jeepin kyvyt ja arveli, että Rover voisi viedä ideaa eteenpäin, ja mahdollisesti kaupallistaakin sen.
Wilks rakensi Land Roverin prototyypin Jeepin rungolle syksyllä 1947. Akselistot ja jakovaihteisto olivat Jeepin, mutta moottoriksi tuli Roverin 1,6-litrainen sekaventtiilinelonen ja vaihteistoksi Roverin oma nelivaihteinen. Voimaa oli hieman vähemmän kuin Jeepin isommassa sivuventtiilimoottorissa, mutta neljä välitystä tasasi punnuksia.
Wilks sai miltei heti vihreää valoa auton ottamiseksi tuotantoon. Ei luultavasti vähiten, koska hänen Spencer-veljensä oli koko Roverin toimitusjohtaja, tai sen vuoksi, että Rover tarvitsi kipeästi varoja henkilöautojensa kehittämiseen. Maastokelpoiselle ajoneuvolle oli lupaavat näkymät Kansainyhteisön merentakaisilla alueilla, ja vienti oli ainoa mahdollisuus saada hallitus myöntämään tarvittavia raaka-aineita.
Land Rover Series I ehti tuotantoon jo 1948. Erona prototyyppiin jakovaihteisto oli nyt Roverin omaa tekoa ja siinä oli hienoutena nelivedon vapaakytkintoiminto. Runkokaan ei enää ollut lainaa Jeepistä, vaan omaa järeää tekoa. Koripaneelit olivat alumiinia. Ei painonsäästön takia, vaan siksi, että sattuneesta syystä lentokonealumiinia oli runsaasti tarjolla. Teräspelti sen sijaan oli kiven alla.
Vuosien vieriessä kävi selväksi, että Land Roverin idea oli lopulta kestävämpi kuin sen henkilöautotuotannon, jonka rahoittajaksi Wilks maasturinsa suunnitteli.
Suomen-maahantuojana toimi 50-luvun taitteesta alkaen vuosikymmeniä Suomen Autoteollisuus Oy.
Land Rover 88 Series II 1959 Juha Liukkonen