Muistan elävästi kun luin MP-lehden numeroa 11/1979, jonka sain äidiltäni 14-vuotislahjaksi. Muistan jopa musiikin joka soi taustalla (Cliff Richard) lukiessani juttua tonnisesta Honda CBX:stä. Artikkeli teki nuoreen poikaan lähtemättömän vaikutuksen ja haaveissani unelmoin omistavani joskus tuon pyörän.
Bensaa liekkeihin heitti seuraava kesä. Serkkupoikani kanssa, jälleen äitini kuskaamana, pääsin ensi kertaa Räyskälään kiihdytyskisoihin. Siellä näin ensi kertaa livenä tuon kuusisylinterisen japanilaisen insinöörityön taidonnäytteen. Olin täysin myyty. Tuollainen olisi pakko joskus saada.
Vuodet kuluivat, elettiin -80 luvun loppupuolta ja olin onnistunut vihdoin toteuttamaan haaveeni: Candy-punaisen Honda CBX: n vuosimallia 1980. Elämä saneli kuitenkin niin, että parin vuoden jälkeen jouduin siitä luopumaan. Useita moottoripyöriä omistaneena ja niillä kilpaakin ajaneena, juuri tuo CBX:n myyminen jäi harmittamaan todella paljon, pelkästään jo pyörän uskomattoman käyntiäänen takia.
Elämän asetuttua raiteilleen rupesin n. 10 vuotta sitten säännöllisen epäsäännöllisesti etsiskelemään, josko jostain tuollaisen vielä saisi omaan talliin. Aika montaa yksilöä tuli käytyä katsomassakin, aina Ruotsia myöden, mutta kriteerit pyörän kunnon suhteen oli sen verran korkealla, ettei sopivaa yksilöä tahtonut löytyä. Kunnes sitten, lähes jo luovuttaneena asian suhteen, kaverini vinkkasi erittäin hienosta Honda CBX:stä, joka saattaisi olla kaupan. Olin hieman skeptinen pyörän kunnon suhteen, kunnes sain omistajalta kuvat. Jakkara petti alta.
Soittelua, aikataulujen sovittamista, ja muutaman viikon odottelun jälkeen pääsin paikan päälle pyörää katsomaan voiko kuvat pitää paikkaansa. Olin lähes sanaton kun näin pyörän livenä siinä auringon paisteessa. CBX vaihtoi omistajaa.
Pyörä on musta. Honda CBX 1000 moottoripyörää ei tuotu koskaan mustana Eurooppaan. Tämä herätti ihmetystä. Monien selvittelyjen jälkeen selvisi, että Saksan maahantuoja teki CBX:n väreistä markkinointitutkimusta ja tilasi tai maalautti pienen erän CBX:iä mustaksi ja tämä on yksi niistä.
Pyörässä on kuusi sylinteriä, kuusi kaasutinta ja 24 venttiiliä. Rekisteritunnus on SIX-24.
Käyntiääni… se nostaa ihokarvat pystyyn. Fiilis on kun P51D Mustangilla ajelisi.
Onko asioilla sitten joku tarkoitus… en tiedä. Tämä tarina alkoi aikanaan syntymäpäivänäni ja tavallaan se myös päättyy siihen. Nimittäin tämän harvinaisen mustan Honda CBX:n ensirekisteröintipäivä vuonna 1979 on sama kuin syntymäpäiväni.
