Lapsuudessani 70 luvulla isä osti tällaisen ”hataran” romun Hankkijan takapihalta. Verstaalla pojat sen nikkaroivat pelleiltään kuntoon. Väriksi tuli kullanruskea. Oli ilo hurruutella piharallia. Vaan oli vehke sellainen kyseisen kerääjä jotta äiti käski myydä sen pois
Oli aikansa kun tuota hirmua himoitsinja löytyi hän se vihdoin Jyväskylästä jonne Paimelan parooni sen oli kunnostettuna myynyt.
Kyllä kelpaa ranskalaisen vaimoni tällä ajella Brigitte Bardotim tyyliin.
